sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Minun ystäväni :o)

Opin tänään tässä kaiken sairastelun keskellä meidän 8 v tyttöseltä ihanaisen laulun :o) Toki olen sen aiemminkin kuullut, mutta vasta nyt sanat hahmottuivat kaikessa kokonaisuudessaan. Tässä kerrotaan ystävästä. Laulu lämmittää kuten villasukka, joka molemmissa jaloissa meidän perheellä monella juuri nyt on tässä flunssan keskellä. Jaanpa sen teidän kanssanne :

Minun ystäväni on kuin villasukka,
joka talvella lämmittää.
Ja minun ystäväni on kuin niitynkukka
joka saa minut hymyilemään.
Ota kädestä kiinni tule kanssani rantaan,
vien sinut katsomaan,
miten aurinko laskee puiden taakse
ja saa taivaan punertamaan.

Minä olen vielä pikkuinen ja siksi tahtoisin
oppia tään maailman paljon paremmin.
Ja kun mä sitten joskus olen aikuinen
niin toivon että oppimasta koskaan lakkaa en.

Minun ystäväni on kuin villasukka,
joka talvella lämmittää.
Ja minun ystäväni on kuin niitynkukka,
joka saa minut hymyilemäään
Ota kädestä kiinni,
tule kanssani rantaan,
vien sinut katsomaan,
miten aurinko laskee puiden taakse
ja saa taivaan punertamaan.

Tämän laulun myötä hyvää yötä.

3 kommenttia:

Tuusis82 kirjoitti...

ihanat sanat!

äiti kuudelle kirjoitti...

Eikö olekkin ? :o) Etenkin tämä kohta saa jotenkin mielen herkäksi :
....Ja kun mä sitten joskus olen aikuinen
niin toivon että oppimasta koskaan lakkaa en.....

suvi kirjoitti...

Tuon laulun oppivat meillä eskarissa jo isommat,ja on ihan vakio-laulu,jota lauletaan harva se päivä.Tosi nätit sanat:)