perjantai 1. tammikuuta 2010

Uusi vuosi toi mukanaan vauvan......

....... 1.1.1995 meillä oli sylissämme pienen pieni tyttönen 3630g / 50cm. Synnytys oli ollut raskas ja kärsin verenpaineesta. Neidin la oli ollut ja mennyt jo reilu 2 viikkoa sitten. Asuimme ex-mieheni kanssa Helsingissä, muu suku täällä itä-Suomessa. Meillä ei ollut tuolla tuttuja tai ketään keiden kanssa olisimme voineet joulua viettää. Vietimme sen sitten odottaen pientä jouluihmettämme, joka itsepäiseen tapaansa päätti pysyä yksiössään ;o)

Silloin tuli kyllä kierrettyä kaikki konsertit ja kirkot. Ajattelimme että ehkä ensi yönä tulee lähtö. Ei ostettu kinkkua, ei jouluruokia. Mitä sitä kun jäävät happanemaan kun ollaan sairaalassa. Ja kissat, oisimme ehtineet syödä kinkun jos toisenkin :oD

Noh, synnytys oli PITKÄ ! Raketit viuhuivat öisen Helsingin taivaalla. Ex sanoi että tulehan katsomaan miten hieno tulitus. Sai raukka kaarimaljan päähänsä ....... Oksensin ja voin muutoinkin pahoin. Kaiken kruunasi mieskätilö. Kun hän 31.12 tuli yövuoroonsa aattelin mikä ihmeen huoltomies tuolta tulee. Yritin nostaa housuja jalkaan ja lähtä kotiin xD

Eihän tuo mieskätilö mihkään kotiin minua päästänyt vaan sanoi ettei täältä lähtä kuin vauvan kanssa. Siitä asiat alkoivatkin rullata ja sain epiduraalin. Olo oli taivainen ja sen jälkeen on saanut jäädä kaikki "luomusynnytykseen" viittavatkin taka-alalle.

Klo 4:13 pieni esikoisemme näki päivänvalon ensi kertaa :o) Pieni kaurislapsemme. Tuolla tuo tyttö nyt viettää 15v -synttäreitään kahden kaverinsa kanssa. Hui kun aika on mennyt nopsaan.... Tyttö suunnittelee kotoa poismuuttoa : nyt ollaan ysillä ja ensi syksynä alkaa opiskelut jollain eläimiin viittaavalla opinahjolla. Miten paljon tähän viiteentoista vuoteen onkaan mahtunut !

Eipä tuohon aikaan mitään digikameroita meillä ollut, mutta albumista nappasin muutaman otoksen 15 vuoden takaa :oD


Tässäpä kuvassa on jopa blogisti itsekin :o) Esikoinen on vastasyntyneenä.



Ja sitten palatkaamme vuoteen 2010. Neidille on tullut mittaa lisää ja nyt hän on jo minua pidempi, 173cm. Viime yönä ampuessamme raketteja kyllä mietin haikeudellakin esikoisemme vauva-aikaa. Joskin niinhän se on että se on enemmän kuin totta että lapset kasvavat. Eihän heidän tarkoitus olekkaan jäädä vanhempiensa nurkkiin :o) Kun siivet kantavat on aika lentää pois kotoa ja kohta meillä alkaa olla se aika, mutta sitä ennen tunnelmia viime yöltä ja illalta....


Esikoinen antoi koira-ajelua pikkusisaruksille :oD Hauskaa oli !


10v ja Emil. Emil ei pelännyt ollenkaan raketteja !


Amalia ja meidän seuraava synttärisankari Silja 8v (s. 8.1.2001)


Koko sakkia.... Esikolla tuollainen "muotivillityspipo" .


Tjaah.... sitten mussuteltiin sipsejä..... Emil tykkää ylikaiken tuosta dippikastikkeesta.....

Ja tähän loppuun Emilin uudenvuodentervehdys teille kaikille blogini lukijoille XD Ja juu, kuva on sitten Emilin itse itsestään ottama :oD Tuo ottelee noita kuvia vähänväliä ja joskus huonommalla ja joskus taas paremmalla menestyksellä. Nyt oli sitten vuoro ottaa vähän parempi kuva :o)

IHANAA, PAREMPAA JA ONNEKASTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

lauantai 26. joulukuuta 2009

Olipa kerran joulu

Eikös kaikki sadut alakkin tuolla "olipa kerran" ? Tai ainakin melkein kaikki. Ja yhtä satuahan koko joulunaika onkin. Joka puolella kimmeltää kultanauhat, kynttilät loistavat lämpöistä valoaan......

Meillä heräiltiin aattoaamuna yhdeksän aikoihin. Paistoin karjalanpiirakat (raakapakasteet) ja laitoin paistin sekä lanttulooran uuniin. Meillä perinteisiin kuuluu nuo piirakat ja paisti. Ei ole joulua ilman paistia, sillä kinkulla niin väliä ;o) Olihan meillä kinkkukin, mutta jo yli puolet siitä (reilu 7kg) oli syöty jo aatonaattona :o) Näin oli tarkoituskin : isot tytöt menivät isänsä kanssa mummolaan perjantaina jo aamusta, joten hyvä ettei jäänyt käsiin hyvä liha !

Nyt tuosta aatosta tuntuu olevan ikuisuus ! Arki on palannut, kuusi viety pois, koristeet laitettu talteen ensi vuotta varten.... Tänään saa jouluverhotkin lähtä. Sitten alkaa synttärileipominen : esikko täyttää 1.1 15v ja Silja 8.1 9v. Hui ! Siljan syntymästäkin on jo tuo 9v aikaa. Noihin synttäritunnelmiin sitten myöhemmin, mutta fiilistellään vielä hetki joulussa :o)



Tuo koristekirsikasta (näkyy tuosta ikkunastakin) sahattu pätkä meillä roikkuu joka talvi ikkunassa. Punatulkut on miun itsetekemiä lähes 20v sitten :D


Maisemaa suoraan ulko-ovelta.


Tunnelmia aattoaamulta : mies koneella, työt katsovat tyytyväisinä telkkua, Silja on koiran kanssa lenkillä ja Emil temeässä "tihutöitään" ;o)


Joulupöytää.... Vasemmalla oleva asetelma on ihanaisten hoitolasteni minulle 23.12 tuoma. Tasutalla näkyy muumitalo ja ensi jouluna sitten tehdään ihan joku muu kuin tuo muumitalo ! Kamala koottava ;oD


Kynttilöitä oli ja paljon ! Tunnelma mitä lämpöisin.

Kikkailua illan ratoksi kameralla. Olivia 10½v ja Silja katsomassa telkkua.


Emil ja Amalia jouluaaton tunnelmissa.




Joko näkyy pukkia ? Aattoillan pieni odottaja :o)


KYLLÄ !!! Siellä se pukki kävelee kohti meidän taloa !!! Ikkunaan rynnistämässä koko joukko.


Onkos täällä kilttejä lapsia ? Amaliaa vähän ujostuttaa. (esikoinen halusi tuurata pukin virkaa)


Emil kipusi pukin syliin ja siinä oltas viihdytty vaikka kuinka kauan :o) Meillä asustelee siis oikea pukkifani.


Linnea 12½v ja Olivia. Saakohan nää jo aukaista..... Kukin sai n. 4 lahjaa ja se oli meidän toive ! Jouluna riittää että voi muistaa halutessaan, mutta lahjatulvaa emme halua. Tämä toteutuikin vallan hyvin ja aikaa jäi yhdessäololle, hiljentymiselle ja joulunsanomalle. Itse en lapsille lahjoja ostellut sillä kaikkea tarpeellista tarvitaan kouluun ja ne saadaan kyllä aleista. HUOM ! Käsissä olevat paketit on tyttöjen itse valitsemat : kävivät mamman kanssa kaupungissa ennen joulua ja saivat valita oman suosikkinsa (n. 20e:lla). Itse halusivat myös nuo pakata :o)

Olivian kummitäti on siitä ihana ihminen että hän antaa aina aikaansa Olivialle : yhteiset hiitoreissut, kaupunkireissut yms. jäävät elämään mieleen ja niistä saadaan "evästä" pitkälle elämään enemmän kuin mistään lahjakrääsästä. Viime joulun lahja oli uudet sukset kera hiihtoseuran :o) Ihana ihminen siis !


Voi sitä riemua. Mitähän tässä nyssykässä on ? Arvatkaapa :o)


Ihana leivontasetti ja lapaset sekä sukkiahan nyssäkästä paljastui :o) Nuo vaal.punaiset ovat äitini (mamma) tekemät. Lapaset sekä oranssit sukat siskoni ostamia.


Aina ei tarvitse olla uutta : toiveenamme oli että jotain kierrätettyäkin saisi olla ja tämä tuli sitten Emilin kummisedältä. Löytö kirpputorilta ja on ollut todella mieleinen !


Sitten siihen yhdessäoloon.... Esikoinen toimi paitsi pukkina niin myös "tatuoi" siskoillensa hienot tatuoinnit :oD Tämä tuli Olivian selkään / kylkeen jollain meikkikynällä. Esikolla on kuvaamataito 10.....


Tämäkään ei nyt niin jouluun kuulu, mutta ..... Tadaa ! Meillä luovuttiin joulun alla onnistuneesti tuteista :o) Poju ei edes mainitse tutteja ja ihan hyvin menee ilmankin. Nämä jäivät sitten muistoksi.


Ja vielä lahjoihin palatakseni.... Sain joululahjaksi pörrösukat, teepaketin ja suklaata sekä nämä tyttöjen tekemät rakkaat lahjat : Tuo tyttö on itseasiassa pyyhe ja nuo valkoiset 4 kpl lasin alusia. Pyyhe on Linnean 12v tekemä ja aluset Siljan vajaa 9v tekemä.

Nyt on joulu pulkassa. Uusi vuosi tulossa mukanansa uudet kujeet..... Tyydynpä vain toteamaan että kyllä se "joulu on kaikkein paras juhla juhlien".


torstai 24. joulukuuta 2009

Hiljentymistä jouluun

Jouluevankeliumi

Evankeliumi Luukkaan mukaan 2: 1-20

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.

Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa.


Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä."


Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:

Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.

Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet.

Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.


Sydänlämpöistä, ihanaa JOULUA kaikille T : äiti kuuden perhe

perjantai 18. joulukuuta 2009

Meidän joulunaikaa

Nyt niitä kuvia.


Amalia odottaa ME&I -kutsuja alkavaksi. Piti nekin tähän kaikkeen kiireeseen sovittaa...


Tällaisen sain emännänlahjaksi PartyLiteltä.


On tehty piaparkakkutaloon osat. Odottaa mokoma kasaamista :o)


Välillä pitää huilia että jaksaa painaa pitkää päivää. Hyvin tarkenee ulkona vaunuissa nukkua sen 4 tuntia ;o)


Liikkahallilla perhepäivähoitajien ja lasten jumpassa. Oli joulujuhla, kävi pukkikin ja jakoi lahjoja.


Perhekerhossa vieteltiin puurojuhlaa..... Amalia avaamassa joulukalenteria ihanaiset Po .pin velourmekko + sukkikset päällään.


Joulukirkossa oltiin keskiviikkona illasta. Oli muuten vilpoisa kirkko : isoa puolta ei lämmitetä lainkaan ja valoina on lähes pelkästään kynttilät. Arvatkaapa onko tunnelmallista olla tuolla joulukirkossa ? : ulkona tietä viitoittavat roihut ja sisällä loistaa tuhannet (no, ainakin sadat) kynttilät. Ihmisillä taljat joilla istuvat ja filtit kiedottuina hartioille. Täällä pääsee siihen oikeaan joulutunnelmaan. Muistan kun lapsena täällä käytiin ja kirkosta tullessa juotiin aamukahvit sekä syötiin lisää jouluherkkuja :o)


Tässä kynttiläkulkueen yllä näkyy yksi monista kynttiläkruunuista. Ne ovat todella ISOT !

Tällaista meillä on puuhailtu viime päivät. Nyt jos kävisi laittelemaan Emilin päiväunille ja saisi alkaa vaikka puhdistella noita kynttelikköjä jouluksi. Miksi aina kaikki pitää jättää viimetinkaan ? Liekkö syy siinä että koskaan ei ole kunnolla aikaa tehdä mitään, ainakaan loppuun. Tämäntästä joku on kyselemässä äitiä, saako voiko yms. Huoh..... Paljoa en aio tehdä, mutta jos edes sen viikkosiivouksen ja tuon pyykkivuoren alakertaa komistuttamasta...... Ja mitä ei ehditä sen voi aina tehdä ensi vuonna ja ensi jouluksi ;o)


Kiitävi aika, vierähtävät vuodet.....

Juu, niin menee meidän arki ! Tässä on ollut sellaista hässäkkää viime päivät että heikompia hirvittää : Amalialla on viel tänään päiväkerho, joten laitoin 4 kouluun ja lähdin kahden pienemmän kanssa kävelemään kirkolle. Että oli kylmä ! Naapuri ihmetteli että mihinkä matka 7:50 ;o)

Sitten sainkin tietää että tulossa on vapaapäivä, joten tein Emilin kanssa kävelylenkin ja siellä sitten poika nukahti. Joudun kiskomaan miehenalun aina perjantaisin kesken unosten ylös :o( Matkan varrella kävimme mammalla ja papalla ja nyt pitäs maksaa laskuja, kirjoittaa joulukortteja, valmistella joulua siivousten yms. merkeissä..... Josko sitä kohta joisi kupin teetä ja huohahtaisi, miettisi rauhassa marssijärjestystä.

Tytöt on valjastettu huomenna siivouspuuhiin : isot saavat luututa huoneensa, tampata mattonsa ja pyyhkiä pölyt. Sitten voivatkin auttaa äitiä alakerran kanssa ;o) Kuusi otettaneen tänään sulamaan pesuhuoneeseen. Tytöt ovat joulupäivästä eteenpäin pari päivää isänsä kanssa mummolassa, joten nyt pitäisi ehtiä nauttia joulustakin.....

Eikä vain tämä päivä ole kiireinen. Joka päivälle on ollut jotain joulukirkkoa, joulujuhlaa, kerhoa, puurojuhlaa..... Luulisi et nyt helpottaa, mutta ei ! Huomenna 4 vanhinta menee 8:00 todistuksia hakemaan ja sunnuntaina on Amalian päiväkerhon joulukuvaelma kirkossa.

Viime päiviltä laita kiireen keskellä taasen kokoelman kuvia viikon varrelta, pikapuolin, kun ehdin :o)

keskiviikko 9. joulukuuta 2009

4v neuvolassa käyty

Tänään sitten olikin vihdoin Amalian 4v -neuvola. Pelkäsin etukäteen mitenhän neiti siellä tekee mitään :o/ Turhaan.... Tyttö oli tosi reipas ja vastasi reippaasti tädin kysymyksiin :o) Meillähän ei vielä 4v lapset ole yksinään, mutta täti sanoi että näyttää sille josko kokeiltaisiin tätä yksinoloa. Sehän myös passasi neidille ja tehtävät tuli tehtyä ilman äitiä ja veikkaa.

Veikka, niin. Meidän päiväkuiva poikamme.... Kakkaa ei ole tullut housuihin kuukausiin, mutta eikös tämä villiviikari ähistänyt siellä neuvolassa sellaiset löysät housuihinsa että ! Haju sen mukainen xD Mikä siinä neuvolassa on että yleensä lapset siellä ähistävät megalomaaniset kakat eikä tietty vaihtovaatteita ole mukana. Nyt oli kuiteskin vaippa ja se laitettiin ja hommasta päästiin eteenpäin.

Ja takaisin Amaliaan. Tyttö on selvästi vasenkätinen. Leikkaaminen hoituu oikealla paremmin. Tehtävät olivat liika helppoja ja 5v tehtävätkin likimain hoituivat :o) Täti kehui tyttöä tarkaksi ja rauhalliseksi ja sitä hän onkin !

Ne mitat :

103.7 cm
19.5kg

Lyhyenläntä, kai ? Eipä kyllä isänsä ja minäkään olla kuin 166 molemmat joten eipä tuosta tulene 2 -metristä. Eikä tarviskaan. D-vitamiineja saatiin kehoitus antaa etenkin nyt talvella ja niin tehdään koko perhe josko se hillitsisi vähän noita tauteja.

Nytkin tuo tyttö värittää värityskirjaansa. Emil nukahti vaunuihin tullessa. Itsellä "vapaapäivä". Tosiaan vapaa... Illalla kunta tarjoaa työntekijöilleen jouluaterian ja sen jälkeen olisi kokous, mutta menen kuitenkin tyttösen joulujuhlaan. Tämä viikko on kiireisin nyt joulukuussa, mutta siitäkin selvinnee :o)

Tällaisen piirustuksen Amalia teki terv-aseman odotushuoneessa :


Kuvassa on jouluenkeli. Nuo "ulokkeet" ovat siivet ja päässä tietty kruunu. Mekko on joulunpunainen :o)

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Stressitön / lahjaton joulu

Ei siis silleen lahjaton etteikö nuo muksut saisi yhtään lahjaa vaan silleen että en itse ole harrastanut lahjojen ostoa vielä tähän ikään..... Tuntuu että lähes kaikilla pyörii ajatukset lahjoissa ja mitä vielä kelleen pitäisi ostaa.

Kummilapset saivat viime jouluna tekstiviestin että kiitos kun olette tukeneet muiden vähävaraisten joulua : heidän "joululahjarahansa" menivät sinne missä apua tarvitaan. Omille on lahjana ollut perinteisesti

-yhteistä aikaa
-kuuntelevia korvia
-kivaa puuhaa yms.

Tämä on ollut näin aina. Niin pitkään kuin meillä on lapsia ollut. Kummeilta tulee paketit ja mamma laittaa pakettiin jotain pientä. Kummeille olen esittänyt toiveen että lahja voi ja olisi suotavaa olla kierrätettyä tavaraa kirpputoreilta vaikkapa ja ainakin yksi kummi on jo tästä vaarin ottanut :o) Mummo antaa rahaa tytöille ja niillä sitten ostellaan talvivaatteita jne. Muutama paketti / nenä on sopiva. Ja nekin aukaistaan siten että ensin jaetaan lahjat ja sitten jokainen vuorollaan saa avata muiden seuratessa omat lahjansa ja niitä sitten yhdessä "ihastellaan" :o)

En vain osaa paketoida lapsille vaatteita yms. käyttötavaraa paperiin :o/ Ja yleensäkin meillä ostellaan nuo vaatteet yms. alennusmyynneistä ja kirpputoreilta.

Enkä jaksa haaskata aikaa kauppojen tungussa näin joulun alla. Saatikka että kauppoja täällä kylällä juuri onkaan saatikka että lähimpään kaupunkiin on matkaa 25km ja se on autottomalle pitkä matka ;o)

Saunan pesin tänään. Laatikot on tehty. Joulutorttuja paisteltu ja piparkakkutalo on toivottavasti kasassa loppuviikkoon mennessä ! Toki kauneimmat joululaulut ja päiväkerhon joulukirkko käydään. Amalian kerhoryhmä esittää jouluevankeliumin.

Näin meillä ja tähän ollaan tyytyväisiä :o) Joulu on hiljentymisen aikaa, salaperäistä tunnelmaa, kuin satua pienen hetken. Sen ajan voi käyttää rennosti oman perheen kanssa, omassa kotona. Syödään toki niitä jouluruokiakin, mutta siitä ei pakkopullaa tehdä. Viimeistään Tapanina repäistään ja käydään hakemassa pizzat kylältä joita sitten hyvän elokuvan parissa nautitaan.

Tähän loppuun sopiikin tämä erään jouluna ystävältä saatu tekstiviesti :

Stressitön joulu: Laita pellille kardemummaa ja pelti kuumaan uuniin. Kastele villasukka Tolulla ja viskaa se sohvan taakse. Joulutunnelma valmis; Tuoksuu pullalta ja koti puhtaalta. Ei tarvitse kuurata lattiaa polvet ruvella eikä paistaa julman kokosta pullataikinaa aamukolmeen. Stressitöntä & mukavaa Joulun odotusta!