Halloween ja Pyhäinpäivä

Tältä vuodelta juhlat on juhlittu. Meno oli maltillisempaa kuin viime vuonna. Viimeksi oli 33 vierasta ja nyt vain 12. Paljon vaikutti asiaan se että esikoinen viettää Halloweenit tänä vuonna kavereidensa kanssa. Mutta hauskaa oli :o) Vieraiden ikä vaihteli 7-10 vuoden välillä. Tytöt olivat tehneet kummituskäytävät ja pieniä kilpailuja. Myös paras puku palkittiin. Miun tehtäväksi jäi sitten tarjoilut ja tältä meillä näytti



Tarjoilut olivat maistuvat. Kakku oli tehty jäätelöstä ja kermavaahdosta. Myrkkymehu oli päärynämehutiivistettä ja vissyä :oD Meillä näkyi tänään poikkeuksellisen paljon kummituksia, noitia ja muita kummajaisia.


8v ja Amalia. 8v:lla päällään Huutiksesta huutamani viikatemiespuku. Amalia on kummitus.



12v oli noitana. Tää noitateema taisi olla suosituin :o)


Meidän 10v neito myöskin noitana. Pitkin hampain antoi ottaa yhden kuvan :oD

Taas on siis pidetty perinteiset juhlat tyttösten kavereille. Nyt on sitten aika rauhoittua ja hiljentyä viettämään Pyhäinpäivää. Kunnioituksen osoituksena on etupihalle viety parit ulkotulet ja lyhtyyn sytytetty kynttilä. On aika hiljentyä muistamaan edesmenneitä läheisiämme.

Toivotan kaikille blogini lukijoille rauhallista Pyhäinpäivää.

Pipopäiset päivän mukelot ja arkielämää.

Voitin HELMIn blogiarvonnasta ihanaisen pipon. Ja kun en osannut päättää haluanko tiaran Amalialle vaiko traktorin Emilille niin otin molemmat. Tosin luonnollisesti en ilmaiseksi. Amalia oli tohkeissaan pipostaan, mutta Emiliä ei olisi vähempää voinut kiinnostaa sovitus ja kuvaaminen ;o)

Vielä täytyy todeta että malli on erittäin istuva ja koko reilu että sopivat takuulla ensi keväänä päähän ! Nämä ovat kotimaista käsityötä parhaimmillaan.





Joops, kamalan huonoja kuvia. En jaksa niitä korjailla missään gimpissä tms. Takana aikas haipakkapäivä. Esikko on TET -harjoittelussa koko viikon eräällä maatilalla ja lupasin hoitaa hänen mainosten jaon tänään (190 taloutta). Tietty ne lehdykät oli lajiteltava ennen tunnin polkemista noihin talouksiin :O/

Puhumattakaan että aamusella laitoin ruuan tekeytymään hoidin omat 4 kouluun, otin vastaan hoitolapset, herätin 2 nuorinta, lähdettiin neljän kanssa perhekerhoon, syötiin, otin koululaiset vastaan, hoitolapset ulos, mainokset.....

Äiti antoi vielä porkkanasosetta josko tekisin laatikoita. En jaksa..... Tässä valmistelen tyttöjen lauantaisia Halloween -bileitä, siivoilen, valmistelen huomista työpäivää, laittelen pikkuisia nukkumaan, annan iltapalaa, kirjoittelen nimiä koepapereihin....

Eipä tarttee taas unta kysellä. Mies vielä sählyssä. Josko sieltä kotiutuu niin unelmien poikamiehen jälkeen vois mennä kahestaan saunaan :o) Pieni rentoutumishetki tällekin päivää.

Se on sitä arkea. Ihanaa, kamalaa arkea :o) Tykkään kun päivät on täynnänsä toimintaa. Ajattelin tänään että olenkohan hullu ? 6 lasta, 2 pientä hoitolasta, 8 kotieläintä..... Sitten vielä "lupauduin" (ehkä) MLL:n johtokuntaan.... Eihän se tietty mitään raskasta ole, mutta millä ajalla ?

Tästä arjesta se on revittävä ilon hetket. Jos sitä odottaa jotain suurta ja ihmeellistä tapahtuvaksi niin sitä saakin odottaa. Arkea eletään ja joka hetkessä on se oma ainutlaatuisuutensa. Välillä onnentunne täyttää koko sydämen. Tämä on MINUN elämää, ihanaa elämää. Kuinka voin olla niin onnekas että saan tätä elää ?

Välillä väsyttää. Tekemättömät työt ja riittämättömyyden tunne kalvavat sisintä. Tässä tulee tutuksi armo. Armahdan itseni. Olen riittävä, riitän siihen mihin minun täytyykin. Olen hyvä juuri tällaisena. En täydellinen. Täydellistä minusta ei saa enkä täydelliseksi tässä elämässä tule.

Kuten joku jo blogissaan kirjoitti niin näihin kuviin, näihin tunnelmiin......

Joulun tunnelmaa

Niin se alkaa pikkuhiljaa joulukin olla mielessä yhä enenevissä määrin. Lähikaupassa lantut olivat alle euron 2kg:n pussi ja niitä sitten tarttui mukaan 2. Paitsi esikko söi sellaisenaan jo yhden pussillisen, joten mies kävi ostamassa tilalle taasen yhden :o)

Tämä päivä siis on kulunut tehdessä lanttulaatikoita ja kyläilyssä siskon pojan valmistujaisissa että synttäreillä. En keksinyt tuollaiselle 19v mitään lahjaa, joten pyöräytin ison pellillisen kinkkupiirakkaa (minun varma hittituote) ja ostin ruusuja että suklaalevyn. Saanevat kelvata :o)

Tällaisia niistä ihanuuksista sitten tuli :


Lanttulaatikko (mukailtu oma ohje) :

- reilu 2 kg lanttuja
- vettä
- siirappia
- vuorisuolaa
- kuohukermaa
- valkopippuria, muskottipähkinää
- korppujauhoja
- voita

- kuori ja pilko lantut. Keitä lanttupalat pienessä määrässä vettä kypsiksi. n. pari tuntia
- lisää kiehumisen päästessä vauhtiin kattilaan siirappi sekä suola. Siirappia lorautin mutulla ja suolaa sormilla :oD
- lanttujen ollessä kypsiä lisää kattilaan maun mukaan valkopippuria ja muskottipähkinää jauhettuna, survo seos ja lisää seokseen sen löysyttämiseksi kuohukermaa.
- lapa massa vuokiin, ripottele päälle korppujauhoa, tee lusikalla pintaan "kuviot" ja lisää voinokareita joka vuokaan.

Paistoaika PITKÄ ! Mitä pidempään ja miedommalla lämmöllä jaksat paistaa sitä parempaa tulee. Itse paistoin n. 4 tuntia. Aluksi pidin vuokia n. 100-125 astetta ja lopuksi lisäsin lämpöä liki 200 asteeseen että pinta sai väriä :o)

Noista annoin jo yhden vuoan äidille maistiasiksi.

Ja arvatkaapa mikä nyt on uunissa ? Karjalanpaisti. Nam. Huomenna herkutellaan. Porkkanalootia ei viel olla tehty, joten nyt joudutaan tyytymään uunihaudutettuihin porkkanoihin :

- kuori porkkanat ja halkaise tarvittaessa.
- laita uunivuokaan tiraus vettä ja porkkanoiden päälle hunajaa
- hauduta piiiiiiiiiiiiitkään ja miedolla lämmöllä

Sitten päivän lapset lähdössä kyläilemään.


Amalian turkki on lähemmäs 50v vanha ellei ylikin.... Napit pitäs näköjään uusia. Mistähän sais uusia ? Nuo on sellaisia puolipalleroita. Emilillä Po .pin takki irrotettavalla fleecevuorella ja NovaStarin farkut. Kengät ei näköjään viel oo jalassa.

Nyt pukeuduttiin noin kevyesti kun lapset pääsivät isän autossa. Aikuiset pyöräilivät :o) Meillä kun ei edelleenkään toimivaa autoa ole....

70-luvun haaste - minä pienenä retroissa

Noh pakko oli käydä kaivelee äidin albumeja. Sieltä löytyikin aika aarteita, noin kuvina. Tässä teille parhaat palat :


Minä vanhempien makuuhuoneessa. Sänky on sama kuin meillä nyt itsellä käytössä ja yöpöydät muuten kanssa ! Sängyssä on "ihanat" punaiset keinonahkapäädyt ja huomatkaa maalin väri. 2 seinää oli violetit ja 2 vaaleanpunaiset :o)


Tää oli pakko ottaa kun taustalla näkyy meidän tuolloinen omakotitalo. Kunnon 70-luvun tyyliä tasakattoineen. Mekko sama kuin eka kuvassa ja tallella minulla edelleen.



Minä ekana jouluna. Huomatkaa retrot kalusteet !


Tjaah, kaikki mekot tähän asti taitaapi olla TSI-tuotantoa. Tään nahkatuolin oisin halunnu meille, mut sisko vei sen ja enää sitä ei ole :o(


Taas TSI-mekko xD Tää muistaakseni on siskoni tekemä. Olen selvästi iltatähti : sisarukset ovat minua huomattavasti vanhempia ja sain heiltä mm. ensikengät :o)


Sohva oli ihana !!! Tuon samaisen taulun alla otin näitä kuvia nyt iltasella vahempieni luona :o) Seinän väri..... retro.


Tääki mekko on TSI ja löytyy meiltä edelleen. Onks miula kumpparit jalassa ?


Ennen ei arasteltu yhdistellä hmmm...... erilaisiakin kuoseja ja värejä. Pallot ja skottiruudut ovat ihan kivasti sovussa xD

Kuvat eivät ole parhaimpia mahdollisia syystä että olen käsi kuvaamisessa... Kuitenkin niistä välittynee se oleellinen.

Syksyinen tunnustus

Sain ihanan syksyisen tunnustuksen poikien tyyliin Mialta. kiitos Mia :o) Tunnustus sopikin varsin mahtavasti eilen tuunaamani blogin kuosiin :D Ja sittenpä toimintaohjeet :



Anna tämä tunnustus blogeille, jotka tuovat sinulle iloa ja innostusta syksyn harmauteen.
1. Tunnustuksen saaneet saavat laittaa kuvan blogeihinsa.
2. Linkitä blogiin jonka pitäjältä sait tunnustuksen.
3. Nimeä haluamasi blogit (määrä vapaa) joille haluat tunnustuksen antaa ja linkitä heidän bloginsa.
4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä

Tämän voisi antaa kaikille sillä nämä blogit ovat ihania ja piristävät tätä synkeää aikaa vuodestamme, mutta nyt se lähtee

Dipsukalle
Pikkuriikille
Termiittien äidille

Tämän myötä ihanaa perjantaipäivää ja viikonlopun odotusta :o)

Halloween

Niih, Vietelläänkös teillä ? Meillä taidetaan taasen valmistautua tuohon yhteen vuoden suurimmista juhlista. Ainakin tyttöjen mielestä jos heiltä sitä kysytään.

Ja onhan noita mukavia ja "mukavia" muistoja yhdestä jos toisestakin Halloweenista xD Nyt jo jaksaa naurattaa.... Viime vuonna typsyillä levisi mopo käsiin. Jos niin voidaan sanoa. Annoin luvan (itseäni saan syyttää) kutsua jokaisen tytsyn pari kaveriaan meille. Annan siis tilat ja juhlat pidetään nyyttäriperiaatteella.

Tässä vaiheessa viel kaikki hyvin. Sit alkoi noiden ystävien "arpominen". Ketäänhän ei voinut jättää pippaloista pois ja arvatkaapa kun tuo suuri juhlapäivä koitti niin en ollut pysyä lestissäni ! Koko tuo meidän tie oli täynnänsä jonossaan autoja. Niistä purkaantui ulos noitia, peikkoja, kummituksia...... Näky oli kuin linnanjuhlissa konsanaan ;o) Mies oli tuskissaan vierasjoukosta, eläimet ihmeissään ja mie nauroin :oD Jostain kumman syystä mies ei yhtynyt ilooni....

Ja olihan tuota populaa..... Kokonaiset 33 vierasta omien kuuden lisäksi ! Onneksi tilaa (ja syömistä) oli. Olin tehnyt pizzaa ja mies neuvoi viisaana et laita vain määräannokset tarjolle ja jätä loput pellille et mekin saadaan..... Joo, näin tein, mutta kun nämä nykyajan noidat ovat niin fiksuja että löysivät helpostikin vierasmassan läpi tiensä hellalle ja niin hävisivät loputkin pizzat parempiin suihin xD

Joten onhan näitä muistoja.

Nyt taas tuo odotettu / pelätty / kaivattu juhla lähestyy ja valmistautuminen on jo hyvässä vauhdissa. Meillä Halloweenia ei vietellä haamujuhlana vaan lasten naamiaisjuhlana, lastenjuhlana. Me aikuiset vietetään sitä sadonkorjuujuhlana. Päivänä, josta aletaan laskeutumaan joulunaikaan ja siitä alkaa sitten jouluvalmistelut :o) Se on eräänlainen taitoskohta tässä pimeässä kaamoksessa.

Näin sitä varmaan taasen tänä vuonna juhlistetaan : piha valaistaan kynttilöin ja roihuin. Leivon suolaistapalaa, lapset saavat kutsua "pari" kaveriaan / nassu, syödään aavemaista ruokaa ja vietellään lastenkutsuja :o) Siinäpä on myös oiva tilaisuus nähdä lasten vanhemmat ja tutustua lasten kavereihin. Vaihtaa jopa muutama sananenkin.

Olisi kiva kuulla teidän muiden Halloween -perinteistä. Miten suhtaudutte tuohon juhlaan ?

On meillä sitten se hartaampi puolikin tässä päivässä. Kun ilta pimenee niin mikään ei pysty kertomaan sitä tunnelmaa minkä löytää tuosta kirkonkylän hautausmaalta : kynttilämeri tuhansin kynttilöin.....

Keltainen haaste

Ja meiltä ei tosiaan juurikaan keltaista löydy. Vähän "tekemällä" tein jonkusen kuvan :o) Tää eka on miun lemppari !






Miun ehoton lemppariuunivuoka on tuo oikeanpuoleinen Arabian uunivuoka ! Että varjelen sitä et ei mokoma säry :oD


Koiraruokapönttö. Aivan ehdoton meillä. Ja ainoa keltainen vaate Emilillä : Tuttan keltainen uusretropuku froteeta. Ja näkyypä taustalla meidän Prinssi, keltaoranssi sekin ;o)


Äitini kirppikseltä ostamat sukat, en edes muista kenelle lapsista. Kahdet "crocksit" sekä yksi neljästä turvaliivistä.


Toiseks vanhimman keltainen vk-takki ja löytyihän Emilin vaatekaapista viel nuo Metsolan kelta-ruskearaidalliset velourhaalarit :o) Ja keltaista löytyy lelusta kuin lelusta !

Ei tosiaan hirveästi, mutta jotain löytyi.

Uus nettikauppa ? Mitä häh ?

Törmäsin tällaseen nettikauppaan . Siel näytti olevan ulkovaatteista Minymoa, Lassieta yms. Onkos kukaan tilannut ja miten toimitukset yms. hoituvat ? Oletteko olleet tyytyväisiä ?

Aistinvarainen olento :o)

No nyt tuppas tällasta haastetta kehiin :o) Tätähän pitää oikein miettiä. En halua kurkkia muita blogeja enkä lukea vastauksia (vielä) edes Mian
blogista, josta tämä haaste minulle heiteltiin....

1. Laita tunnustus blogiis
2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt.
3. Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen
4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.
5. Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti

1. Jaahas.... Laitellaan kun jaksan kopsata, tallentaa, kopsata yms. :oD
2. Oliks noi 5 kohtaa jo ne säännöt ? Juu, oli ne.
3. Taisin sen jo tehdä.
4. Aloitellaas muistelemalla mitä aisteja ihmisellä on.....

A. Kuudes aisti. Silmä selässä. Äidin vaisto. Onkos vaisto aisti ? On se :o) Eli vaikken näe niin tiedän satavarmana missä lapset ovat. Amalia voi kulkea perässäni ja silti "näen" että onko hän tien reunassa vaiko menossa vaaranpaikkaan. Samoin "haistan" mitä lapset puuhaavat jos ovatkin vaikka keskenään yläkerrassa tms.

B. Kuulo. Se on erittäin herkkä. Rakastan hiljaisuutta. Rakastan merta ja vettä. Vedensolina, kevätpuro, meren aallot. Hienointa musiikkia rasittuneille korville. En siedä melua, puheen sorinaa, mutinaa..... Kaipaan myös hiljaisuutta, tilaa jossa olen vain minä. Haluan kuulla ajatukseni. Noh, kyllä se joskus onnistuu :o) Olen kotona lähes 100% ajastani, joten minulla on oikeus myös olla hilaisessa kodissa. Välillä menen metsään. Kävelen ja kuuntelen erilaista hiljaisuutta.

C. Haju. Haju siksi että en siedä hajuja.... En siedä parfymoituja pesuaineita, hajuvesiä, hiuslakkaa..... Saan niistä vain päänsäryn.

D. Silmät eli näkö. On ihana nähdä miten lapset kasvaa. Ihana nähdä ruska, meren aallot, luonto kaikkinensa.....

E. Sydän. Kyllä. Tärkeimpiä asioita maailmassa ei näe silmillään vaan sydämellään. Onko tämä sitten jokin "tuntoaisti" ? :o) Tätä on niin vaikeaa selventää, mutta luulen että tiedätte mitä tarkoitan.

Haastan mukaan :

Pikkuriikin
Tiirikan
Termiittien äidin
Sokruttimen
Helmin

Talven ihmemaa ja taikasanoja

Huh, arvatkaapa mikä on ollut taikasana viime päivinä ? No ne ovat lunta, lapio ja pulkka :o) Taikasanoja siksi että meidän Emil on varsinainen känkkis :o/ Pitää uhmata kun puetaan ulos, pitää uhmata kun tullaan sisään. Meidän pieni saa kaikista "arjen muutoksista" itkupotkuraivarit. Eilenkin sanoi että " ei ukkumaan". Eli en mene nukkumaan. Höh. Uhmata saa :o) Äiti ottaa taitavasti ohjat käsiinsä ja uhman vastaan. Tosin viime päivien lumi on tilannetta edesauttanut.

Ei tarvitse sanoa kuin lunta tai lapio niin johan alkaa poika laittamaan vaatteita päälle. Juuh, tuo 2v2kk pukee jo itse varsin mallikkaasti ! Toki hanskat ja narut, napit yms. pitää äidin laitella, mutta sukat, kengät, hatut ja puku sujahtaa päälle alta aikayksikön.

Tässä kuvia eiliseltä


Amalia ihmettelee mihinkä veikka jäi.


Emil jäi tutkimaan ex-ulkohäkkiä, jossa tilapäisesti kanit asustivat purujen vaihdon ajan.


"Aasuu" ! Emil huutaa Amsua (Amalia) .


Sitten mentiin. Amalialla "retro-Jonathan". Palvellut muistini mukaan ellei esikoisesta niin sitten tuosta 12v neidosta lähtien. Takki edelleen kuin uusi. Polvissa kulumaa, mutta vesi pysyy loitolla ! Taustalla 8v leikittää Laku-koiraa, joka yhtä innoissaan lumesta kuin lapset xD


Tässä ei enää taikasanoja tarvita. Talven ihmemaa, hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.......


Vain ihan pieni paljastus : äiti käväisi pihalla vain napsimassa kuvia. Sisko 12v hoiti eilisen iltapäivän ulkoilut.


"Äiti nopee nyt "sanoi meidän 12v. Äiti joutaa kuulemma sisälle kuvaamasta :o)

Lunta on edelleen maassa, mutta saa nähä kuinkako kauan. Sitten on keksittävä taasen uudet taikasanat........

7 tunnustusta

Ja minutkin sitten on näemmä haastettu :D Ainakin Pikkuriikki sekä Minielämää on haastanut minut mukaan ja eikös sitten lähdetä tunnustelemaan ;o)

Tosin ekana ohjeet kuinkas toimitaan !

1. Kiitä sitä, jolta sait tunnustuksen
2. Kopioi kuva ja liitä se blogiisi
3. Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
4. Kerro seitsemän sellaista asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
5. Anna tunnustus seitsemälle
6. Linkitä nämä blogissasi
7. Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta

Ekanakin täytyypi sanoa et olen käsi tietokoneiden kanssa.... Saan aina koneen solmuun ja ennen pitkää ei mikään toimi. Noh, siitä syytän miestäni xD Hänhän koneen sotkee. Ei tosin ehdi ikinä olla koneella kun minä tässä istun kaikki illat ja lisäksi tuo ei sotke konetta vaan korjaa tekemäni "pikkuiset" ongelmat. Mieheni on ollut atk alalla ja tietää koneista KAIKEN. Joten en satavarmasti sano et saan itse tuon kuvan laitettua blogiini, jos en niin mies sitten saa laittaa :O)

Olikos tuo jo tunnustus nro 1 ?

2. Olen täysin koukussa realitysarjoihin : BB, unelmien poikamies, maajussit, yms. on PAKKO katsoa. Joo, ja sit Salkkarit.

3. tapasin mieheni netissä. Kyllä. Olin tuolloin juuri eroamassa neljän vanhimman tyttösen isästä ja tytöt olivat tuolloin 1,3,5 ja 7v kun minusta tuli vähäksi aikaa neljän pienen YH.

4. vaikka minulla on 6 lasta niin raskautuminen ei ikinä ole ollut helppoa. Tähän liittyy paljon henkilökohtaisia asioita mistä en halua tässä kertoa, mutta se sanottakoon että keskenmenoja on mahtunut useita näihin vuosiin. Pisimmälle ehtinyt ehti lähes puoleen väliin raskautta ja siitä en vielä(kään) ole päässyt täysin yli. Pääsenenkö koskaan :o(

5. minulla on verenpainetauti ja syön säännöllisesti siihen lääkettä. Tuo tauti jurppii minua !!!

6. olen patalaiska ! En pidä siivoamisesta. Aloitan aina jonkun "projektin" ja keskenhän se jää.... Käytän meidän lapsityövoimaa ja tytöt sitten laittavat tiskikoneen ja imuroivat ;o) Tosin minusta kotityöt kuuluvat ilmanmuuta myös lapsille, kohtuudella.

7. olen erakkoluonne. Horoskoopiltani rapu, erakkorapu. Viihdyn perheen parissa enkä kaipaa sosiaalisia ympyröitä, joten ei ihme että olen viihtynyt kotiäitinä kohta 15v :oD

Tunnustuksia tuli varmaan ainakin se 7. Tämä on jo takuulla käynyt kaikissa blogeissa, joten jos joku tuntee jääneensä paitsi niin tämä on juuri sinulle :o) Olisin ikionnellinen jos nappaisit oman haasteesi tästä.