5.5.1999 ja suuria uutisia !

Silloin syntyi rakas 3. tyttäremme Olivia Iris Aurora. Tytön alku oli vaikea, mutta nyt tuo neiti täyttää 11v :o) Syntymämitat olivat 3730g ja 52.5cm, vuoden iässä 82cm ja 14.4kg. Nyt tyttö on pitkä ja hoikka huolimatta ekan vuoden hurjasta kasvusta. Sunnuntaina on ihan pienet "juhlat". Siksi äitienpäivänä kun oma äitini (75v) ei pysty järjestää äitienpäiväkahveja kun kuluma verottaa niin kovin lonkkaa :o( Elikkäs sisarukset käyvät meillä sitten samalla kahveilla ja toivon että äitini myös pääsee. Nyt pitäis alkaa leipomaan.... Bloggaan varmasti synttäriherkuista sitten kun niitä valmistuu. Kokeilujakin on luvassa.

Tässä Oliviasta kuvaa parin kk:n iässä

Ja ihan juuri äsken otettuna. Nappasin kuvan vähän salaa kun Olivia oli lukemassa kaveriltaan saamaansa kirjettä.

Ja sitten uutisiin :o) Olen pitänyt blogitaukoa, tosin joitain juttuja on ollut pakko tulla kurkistelemaan. Aikaa ei vain ole ollut : esikoinen kävi parin päivän reissulla pääsykokeissa Asikkalassa. Nyt vain toivon peukut pystyssä että tytölle avautuu toivomansa opiskelupaikka eläinlukiossa. Huih ! Aika menee nopeaan, liian nopeaan.

Taudeiltakaan ei olla säästytty. Nyt on Amalia kuumeessa :o( Jotain ihmeen kuivaa yskää on kai liikenteessä. Toivottavasti menee pian ohi.

Ja sit se uutinen. Olen ollut perhepäivähoitaja ekaa kertaa kohta 14v sitten. Nyt olen tehnyt pätkiä useamman vuoden ajan ja arvatkaas ? Nyt päätös vakinaistamisesta on valmis. Tällä mammalla on elämänsä eka vakituinen työpaikka !!! Voitteko uskoa ?

Pikkuhiljaa alkaa ymmärtää mitä se merkitsee. Ei jatkuvaa huolta jatkuuko sopimus, ei mietteitä mitä kesän ajaksi kun töitä ei ole.... Ja mikä tärkeintä. Olen saanut pestin unelma-ammattiini ! Saan tehdä sitä työtä mikä niin rakasta minulle on. Ensi kesä on vielä kotihoidontukea, mutta sitten vakinaistaminen on 1.8 alkaen. Huh, että.

Ensi vuosihan on sitten sellainen että kotihoidontuki loppuu 6.8 Empun täyttäessä 3v. Ja koska saan ottaa vain 2 hoitolasta niin saan kahdesta palkkaakin. Elikkäs leveetä elämää ei vietetä, mutta tässä työssä se raha ei ole kaikki kaikessa. Eiköhän me jotankin selvitä. Eipähän mene hoitomaksuja ja omat lapseni saavat olla kotona kotihoidossa kouluun asti. Puhumattakaan siitä että äiti on kotona kun lapset tulevat koulusta.

Ja onnellinen olen myös siitä että saan tarjota tämän saman kotihoitomahdollisuuden lapsille, joiden vahmemmat käyvät kodin ulkopuolella töissä ! Oih, lapset täyttävät edelleen elämämme, kotimme :o) Emppuhan on meidän viimeinen "vauva".

Mutta nyt viettämään aikaa sairastuvalle. Josko kuume ei tänään enää nousisi niin voitas palata taas huomenna normaaliin päivärytmiin.